Tekoäly liiketoiminnan kasvattajana: tämä johdon on hyvä ymmärtää
Tekoäly on nykyään erottamaton osa yritysten toimintaa, mutta Fraidein hallituksen puheenjohtaja Anders Stenbäckin mukaan tekoälyn tulemista on edeltänyt pidempi kehityskaari.
Stenbäck on ollut paalupaikalla edistämässä digitaalista transformaatiota Suomen eturivin yrityksissä, kuten YIT, Sanoma, OP ja If. Nykyisin hallitusammattilaisena ja pääomasijoittajana toimiva Stenbäck kertoo, minkälaisesta tekoälyn hyödyntämisestä suomalaisyrityksissä hyödyttäisiin eniten.
Datan laatu on tekoälyn hyödyntämisen A ja O
”Jo 2000-luvun alussa puhuttiin big datasta ja datan hyödyntämisestä päätöksenteossa. Siitä on seurannut pyrkimys asiakkaiden verkkokäyttäytymisen ymmärtämiseen ja sisällön personointiin algoritmien avulla. Suuret kielimallit ovat jatkumoa tälle”, Stenbäck kuvaa.
Tärkein viimeaikainen muutos Stenbäckin mukaan onkin datan, algoritmien ja tekoälyn hyödyntämisen sijaan käyttöliittymien demokratisoituminen. Copilotin kaltaiset chatbotit tekevät suurten datamäärien nopeasta analysoinnista vaivattomampaa kaikille. Datan johtamisen merkitys korostuukin nykyhetkessä.
Jos yritys on kiinnostunut tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnassa, kehottaa Stenbäck pohtimaan yrityksen omistaman datan laatua:
”Missä kunnossa yrityksen data on, miten sitä voidaan hyödyntää? Kun omalla yrityksellä oleva tieto on sellaisessa kunnossa, että sen voi hyödyntää ja jatkojalostaa liiketoiminnaksi, ollaan vahvoilla. Tekoälyn ja datan maturiteettiarvioinnit helpottavat yrityksen nykytilanteen hahmottamisessa.”
Herätys, kulmahuone!
Tekoälyn hyödyntäminen yrityksessä lähtee luonnollisesti kulmahuoneesta.
”Ideaalitilanteessa johto tunnistaa mahdollisuudet ja valjastaa pilottiryhmän tutkimaan sitä potentiaalia, joka tekoälyllä voi yrityksessä olla. Kartoitetaan ja testataan pienessä mittakaavassa, mitä tekoälyllä voitaisiin automatisoida ja kehittää”, Stenbäck kuvailee.
Kun kokeiluiden tuloksena on huomattu, mikä tuottaa pienimmällä panostuksella eniten arvoa, voi sen viedä laajemmin käytäntöön ja tuotantoon.
”Koko prosessissa tapahtuu jatkuvasti tekemällä oppimista ja virheistä opiksi ottamista”, muistuttaa Stenbäck.
Enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä
Keskustelu tekoälyn ympärillä pyörii usein riskien ympärillä. Riskit täytyy toki ottaa huomioon, mutta Stenbäck korostaa ennen kaikkea tekoälyn luomia mahdollisuuksia: kustannustehokkuutta, uutta liiketoimintaa ja toisteisten prosessien automatisointia.
Stenbäck näkee isona riskinä myös sen, jos Suomessa ei uskalleta ottaa tekoälyä rohkeasti käyttöön. Paljon potentiaalia menee hukkaan, kun tekoälyn rohkeat hyödyntäjät karauttavat ohi kiihdytyskaistaa pitkin.
Kieltojen sijaan järkeviä rajauksia ja käytänteitä työpaikalla
Riskeistä mainittakoon: kun liiketoimintadata on kaiken keskiössä, täytyy sen kanssa olla tarkkana: jos se leviää vääriin käsiin, voidaan menettää kilpailuetua.
”Datan hallinta ja tietoturva nousevat arvoonsa. Mihin yrityksen tietoa syötetään? Jos se valuu isojen kielimallien koulutusdataksi, kilpailuetu saattaa sulaa. Lisäksi tekoälykin tekee lopulta vain tilastotieteeseen perustuvia ennustuksia, ja joskus ne voivat mennä vikaan”, Stenbäck muistuttaa.
Myös eettiset reunaehdot tekoälyn käytölle ja toimintaohjeet on syytä laatia hyvin. Iso virhe olisi Stenbäckin mukaan kieltää tekoäly, sillä se löytää tiensä työpaikalle silti:
”Älypuhelinten käyttö kiellettiin aikanaan osassa yrityksiä. Työntekijät ottivat kuitenkin omat älypuhelimensa osaksi työntekoa ja pikkuhiljaa niistä tuli erottamaton osa työtä. Myös tekoälyn kanssa kannattaa kieltämisen sijaan taata turvallinen käyttö moderneja tietoturvaratkaisuja hyödyntäen ja kouluttaa ohjelmien käyttämisessä osana työtä.”
Suomi: datakeskusmaa vai tekoälyn arvosta hyötyjä?
Miltä näyttää sitten tulevaisuus tekoälyn suhteen Suomessa?
”Suomessa ei ole vielä nähty paria edelläkävijää lukuun ottamatta täysin tekoälymalleihin pohjautuvaa liiketoimintaa. Se on seuraava taso,” pohtii Stenbäck
Stenbäckin mukaan olisi tärkeää, että tekoäly nähtäisiin liiketoiminnan ydinkysymyksenä niin yksityisellä kuin julkisella puolella.
”Tekoäly ei ole vain IT:n asia, vaan liiketoiminnan tehostamis- ja kasvattamisväline. Tärkeintä olisi avoin suhtautuminen. Niin Suomesta ei tule vain maata, jossa datakeskukset pyörittävät tekoälymalleja, vaan maa, joka hyötyy mallien tuottamasta arvosta.”