Kärkiartikkelit

Näin kriittinen tietoturvahaavoittuvuus otetaan hallintaan

Kirjoittanut Toni Ylänen | Nov 17, 2026, 11:13:13 AM

Kun kriittinen haavoittuvuus julkaistaan, tarvitaan hallittuja toimia, ei jatkuvaa hälytystilaa. Haavoittuvuuksien hallinta alkaa kolmesta kysymyksestä: koskeeko haavoittuvuus omaa ympäristöä, kuinka kiireesti pitää reagoida ja miten tarvittavat toimet toteutetaan hallitusti?

Mitä CVE-määrän kasvu kertoo?

Julkaistujen CVE-tietueiden eli julkisesti tunnettujen tietoturvahaavoittuvuuksien kuvausten määrä on kasvanut voimakkaasti. Määrä ei kuitenkaan yksin kerro yrityksen omasta riskistä. CVE Programin tilasto kuvaa julkaistuja tietueita, ei kyseisellä neljänneksellä löydettyjä haavoittuvuuksia (CVE Program, Metrics).

Tekoälyn tarkkaa osuutta vuoden 2026 kolmannen neljänneksen kasvuun ei käytettyjen lähteiden perusteella voi määrittää. CVE Program käynnisti heinäkuussa 2026 Anthropicin ja OpenAI:n kanssa pilotin, jossa arvioidaan tekoälyavusteisen haavoittuvuustutkimuksen hyödyntämistä CVE-julkaisuprosessissa. Pilotti ei itsessään selitä tilaston kasvua (CVE Program, 2026).

"It-päättäjälle keskeinen kysymys ei siis ole vain haavoittuvuuksien määrä, vaan se, mitkä niistä vaarantavat oman liiketoiminnan."

Julkaistut CVE-tietueet vuosineljänneksittäin 2020–2026

Vuosi

2026

2025

2024

2023

2022

2021

2020

Q4

Kesken

12796

11073

7876

6231

5200

4387

Q3

36962

11738

8591

6936

6448

5541

4170

Q2

20696

11701

11716

7134

6365

5005

5011

Q1

15154

12009

8697

7015

6015

4415

4807

Yhteensä

72812

48244

40077

28961

25059

20161

18375

Lähde:   CVE Program, Metrics. Viitattu 17.11.2026. Vuoden 2026 summa kattaa vain tammi–syyskuun (Q1–Q3). Kuluvan vuoden neljännesluvut voivat vielä tarkentua.

Kasvu näkyy myös Fraidein arjessa. Syksyn 2026 aikana olemme käsitelleet lyhyessä ajassa useita kriittisiä haavoittuvuuksia eri ohjelmistoissa ja laitteissa.

Kun kriittinen haavoittuvuus julkaistaan, kello alkaa käydä

Uusi kriittinen haavoittuvuus käynnistää Fraideilla ketjun, joka alkaa tiedon keräämisestä ja vaikutusten arvioinnista.

Ensimmäinen kysymys ei ole ”miten tämä päivitetään?”, vaan ”koskeeko tämä asiakkaidemme ympäristöjä ja kuinka kiireellinen riski on?”

Selvitämme, mitä tuotteita ja ohjelmistoversioita haavoittuvuus koskee, missä niitä käytetään ja ovatko järjestelmät suoraan internetistä saavutettavissa.

Samalla arvioimme haavoittuvuuden vakavuutta ja mahdollista aktiivista hyväksikäyttöä sekä tarkistamme valmistajan korjaukset ja muut suojaavat toimenpiteet. Korkea tekninen vakavuusluokitus ei yksin kerro liiketoimintariskistä.

Internetiin avoimen palvelun kriittinen haavoittuvuus voi vaatia välittömiä toimia. Rajatussa sisäverkossa saman haavoittuvuuden riski voi olla erilainen. Fraideilla korjauksia priorisoidaan siksi vakavuuden lisäksi sen perusteella, miten hyökkääjä voi päästä järjestelmään ja kuinka tärkeä ympäristö on asiakkaan toiminnalle.

Myös se on tärkeä johtopäätös, jos haavoittuvuus ei koske hallinnassamme olevia ympäristöjä.

Korjaukset tärkeysjärjestykseen liiketoiminnan riskit huomioiden

Kun vaikutukset on tunnistettu, päätämme korjausten järjestyksestä. Laajassa asiakasympäristössä kaikkia järjestelmiä ei voida eikä aina kannata päivittää samanaikaisesti.

Kriittisimmät ja suurimmassa vaarassa olevat ympäristöt käsitellään ensin. Päivitykset toteutetaan hallitusti, jotta korjaamisesta ei aiheudu tarpeetonta riskiä asiakkaan liiketoiminnalle.

Lokakuussa 2026 Fraideilla oli samanaikaisesti käsittelyssä useiden eri järjestelmien haavoittuvuuksia. Päivitykset toteutettiin riskiperusteisesti: ympäristöjen kriittisyys ratkaisi korjausjärjestyksen.

Asiakas tarvitsee ajantasaisen tilannekuvan

Asiakkaan ajan tasalla pitäminen on osa haavoittuvuuksien hallintaa. Haavoittuvuuksien yhteydessä kerroimme käynnistetyistä suojaavista toimista ja tehostetusta valvonnasta mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi.

Toimiva haavoittuvuuksien hallinta yhdistää teknisen osaamisen, riskienhallinnan, priorisoinnin ja viestinnän. Se on tiimityötä, jossa jokaisella on oma roolinsa.

Tekoäly auttaa sekä puolustajaa että hyökkääjää

Tekoäly voi auttaa käsittelemään suuria tietomääriä, tunnistamaan poikkeamia ja analysoimaan haavoittuvuustietoa. Asiantuntijalle tämä tarkoittaa tukea tilannekuvan muodostamiseen: mikä tieto vaatii huomiota ensin?

Samat mahdollisuudet ovat myös hyökkääjien käytettävissä. ENISA kuvaa tekoälyä kaksikäyttöiseksi teknologiaksi, jota voidaan hyödyntää sekä puolustuksessa että hyökkäysten tehostamisessa (ENISA, 2023).

Tekoäly ei kuitenkaan korvaa asiantuntijan arviota. Sen hyöty syntyy olennaisen tiedon löytämisestä nopeammin. Asiakkaan ympäristön ja liiketoiminnan tuntemus ratkaisee edelleen, mitä haavoittuvuus käytännössä tarkoittaa ja miten siihen reagoidaan.

Haavoittuvuuksien hallinta: kolme kysymystä it-päättäjälle

Yksittäisestä haavoittuvuudesta selviäminen ei vielä tarkoita, että ympäristö olisi turvassa.

Uusia haavoittuvuuksia löydetään jatkuvasti, ohjelmistot muuttuvat ja hyökkääjien menetelmät kehittyvät. Yksittäisen haavoittuvuuden pelkäämisen sijaan yrityksen kannattaa varmistaa, että se pystyy vastaamaan kolmeen kysymykseen:

  1. Tiedämmekö, koskeeko tämä meitä?
  2. Kuinka nopeasti pystymme reagoimaan?
  3. Pystymmekö toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet hallitusti?

Vastaukset edellyttävät jatkuvaa valvontaa, ajantasaista tilannekuvaa, ennakoivaa ylläpitoa ja harjoiteltua reagointimallia. Fraideilla haavoittuvuuksien seuranta ja niihin reagointi kuuluvat jatkuvaan palvelutuotantoon, eivät vain poikkeustilanteisiin.

Kriittisten haavoittuvuuksien julkaisemista emme voi estää. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tunnistamme niiden vaikutukset ja kuinka hallitusti pienennämme riskiä.

"Ratkaisevaa ei ole se, tuleeko seuraava kriittinen haavoittuvuus, vaan se, kuinka valmiita olemme toimimaan, kun se julkaistaan."

Lähteet

  • CVE Program. (Ei päiväystä). Metrics: Published CVE Records. Päivittyvä tilasto. Virallinen tilastosivu. Viitattu 17.11.2026.

  • CVE Program. (2026, 28. heinäkuuta). CVE Program Launches Frontier AI Researcher CNA Pilot. Päivitetty 20.8.2026. Julkaisu CVE Programin verkkosivuilla. Viitattu 17.11.2026.

  • European Union Agency for Cybersecurity (ENISA). (2023, 7. kesäkuuta). Artificial Intelligence and Cybersecurity Research. ENISA Research and Innovation Brief. DOI: 10.2824/808362. Julkaisu ENISAn verkkosivuilla. Viitattu 17.11.2026.